Arto Mustajoki: Myrsky vodkalasissa (Gaudeamus 2017)

Helsingin yliopiston Venäjän kielen ja kirjallisuuden emeritusprofessori Arto Mustajoen teos Kevyt kosketus venäjän kieleen (2012) oli mielestäni huikean innostava teos. Kirja oli myös Tieto-Finlandia -ehdokkaana ilmestymisvuonnaan, ja vuotta myöhemmin teos sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

Tuore tekstikokoelma Myrsky vodkalasissa sisältää alaotsikkonsa mukaan ”kirjoituksia Suomesta, Venäjästä ja elämästä”. Kokonaisuuden luettua tuli kuitenkin tunne, että alaotsikkoa olisi pitänyt muuttaa ennemmin muotoon ”kirjoituksia Venäjästä ja akateemisesta maailmasta” tai ”yliopistosta”. Teoksessa pohditaan paljon akateemisen ja yliopistotasoisen koulutuksen ongelmakohtia, muutoksia sekä mahdollisuuksia. Paljolti tapetilla ollut yliopistouudistus saa paljon rivitilaa ja merkkejä.

Kiehtovinta onkin juuri Mustajoen ajatukset suhteessa Venäjään ja tieteeseen sekä tieteentekemisen ehtoihin ja mahdollisuuksiin. Nautin myös akateemisen maailman ja muutosten kuvauksesta ja hänen ideoistaan uudistusten suhteen, vaikken kaikesta aivan samaa mieltä olekaan. Esimerkiksi Mustajoen ehdotus siitä, että tutkinto-opiskelijoita pitäisi ottaa alusta alkaen enemmän mukaan tieteen tekemiseen ja laitosten tekemään tutkimustyöhön, on mielestäni todella hyvä ja useampia tahoja hyödyttävä. Kenties tulevaisuudessa yliopistot tarjoavat heti erilaisia linjoja jokaisen oppiaineen sisällä: on opettajiksi aikovien linja, tutkijoiksi aikovien linja ja niin edelleen.

Riemastuttavia olivat Mustajoen mietteiden lisäksi myös ”vanhempaa vuosikertaa”-nimellä kulkevat osiot, joiden tekstit olivat menneiltä vuosikymmeniltä.

Tässä kokoelmassa kompastuskiveksi muodostui liian laajan ja monipuolisen sisällön mahduttaminen yksiin kansiin. Lisäksi blogipohjaisista kirjoista tuttu piirre harmitti useammankin tekstin kohdalla: tuntuu, että artikkeli loppui juuri kun ollaan päästy alkuun.

Kokoelmassa olevat tekstit ovat suurimmaksi osaksi kerätty ja muokattu Mustajoen pitämästä blogista. Kenties olen hieman vanhanaikainen, mutten ole koskaan hihkunut innosta, kun blogiteksteistä kootaan kirjamuotoinen julkaisu. Konsepti ei mielestäni vain toimi, tai kenties nuivuuteni johtuu siitä, ettei kohdalleni ole vielä sattunut teosta, joka olisi näistä lähtökohdista ponnistanut ja onnistunut. Tämä ei tietenkään ole Mustajoen ongelma, vaan ylipäänsä ”blogikirjojen” haasteeksi tulee se, kuinka yksittäisistä blogiteksteistä saadaan mielekäs kokoelma ilman, että se muistuttaa liikaa blogia.

Kiitosta ansaitsevat kokoelman oiva ja hauska nimi Myrsky vodkalasissa sekä hieno kansi, joka on Heikki Rönkön käsialaa.

Arto Mustajoen blogin löydät täältä.